Keurusselällä sitten kolmeen vuoteen…
Suuntana Keuruu ja Hotelli Keurusselkä, sekä Keurusselän lavatanssit kuten illan tilaisuutta mainostettiin… Lavatanssit! Minä ainakin odotin että nämä olis ollut ”oikeet” lavatanssit, jossakin ulkosalle rakenntulla lavalla? Mutta tanssiparkettina toimi edelleen sama ravintolasalin parketti kuin talvellakin, mitä nyt ovet pystyi pitämään auki ja ulkoterasseja pystyi käyttämään vaikkapa kahvin nauttimiseen väliajalla. Yhtä kaikki Keurusselkä on keikkapaikkana siisti ja yksi mukavimmista Hotellin Ravintoloista. Ja mikä parasta nämä känniörveltäjät loistaa Keurusselällä poissaolollaan kuten eilenkin… HYVÄ! :-))
Jo ennen keikkaa…
Istuin keikka ystävieni Sarin ja Juhan kanssa siinä Keurusselän terassilla kahvikupposten seurassa… Nättiin valkeaan mekoon sonnustautunut tähti solistimme Anne saapui paikalle, ja pysähtyi oitis luoksemme... Sanoen mulle jotenkin näin, ”täällähän on se sadan keikan mies”… oli näköjään perillä keikkamääristäni hänen keikoillaan, Räyski Räyski... Annelta lämpimät halit ja onnittelut vielä siihen päälle... ja Anne piti sitä myös mukavana että olen noilla keikoilla käynyt! Johon tuumasin, ”että suahan siitä pitäis onnitella kun olet mua noin monta kertaa kestänyt”… ei ollut Anne aivan samaa mieltä… ;-))
Siinä vielä tsiikattiin mun kameraa... "ai se on Nikon..."!
Siinä vielä tsiikattiin mun kameraa... "ai se on Nikon..."!
Edellisestä Annen Keurusselän keikastani olikin jo ehtinyt vierähtää kolmisen vuotta. Vaikka olikin nyt maanantaipäivä, oli paikalle rientänyt todella kivasti porukkaa, ja meitä faneja jotain lähes kymmenkunta.
Anne aliotteli tuttuakin tutumalla ”asfalttiviidakolla”. Seuraavaksi Anne esitteli tulevaa kappalettaan, ”tämä seuraava kappale on omistettu Tapsukalle, tämä on Tapsukalla jo sadas minun keikka"… "enkeleitä onko heitä”... Anne kyllä aina muista, niin huomion osoitukset kuin tuon kappaleen "enkeleitä onko heitä", yhden minun suosikki kappaleista. Kiitos! :-))
Anne aliotteli tuttuakin tutumalla ”asfalttiviidakolla”. Seuraavaksi Anne esitteli tulevaa kappalettaan, ”tämä seuraava kappale on omistettu Tapsukalle, tämä on Tapsukalla jo sadas minun keikka"… "enkeleitä onko heitä”... Anne kyllä aina muista, niin huomion osoitukset kuin tuon kappaleen "enkeleitä onko heitä", yhden minun suosikki kappaleista. Kiitos! :-))
Ja keikka jatkui… ”Vielä virtaa vedet”, valssi ”minä rakastan sinua” ja toisena valssina Malmisteinin ”kaunis valhe”. Ja seuraavana kuultiin yksi suosikeistani ”tuhlaaja tyttö palaa”. Perään reippaat humpat ”soittaja poika” ja todella sellainen perinteisen oloinen humppa ”takaisin paluu”... siitä mie tykkään! Eka setillä vielä Anne ja Mistral esitti tangot, ”täysi kuu” ja ”mustasukaisuutta”.
Väliajalla meni Anneli tarinaksi…
Eka setin päätyttyä Anne pysähtyi hetkeksi jälleen luoksemme. Tällä kertaa olimme kolmistaan Lahtelaisten keikkaystävieni kanssa. He kertoivat Annelle että heille on tämä keikka tasan viideskymmenes Annen keikka, siis juhlakeikka heilläkin! Toki he ovat vähän myöhemminkin aloittaneet keikoilla käynnin kuin minä silloin kaksituhatta- luvun puolessavälissä...
Anne lisäsi vielä tuohon keskusteluun, kuin pikkaisen kaiholla… no sitä Anne huumoria toki, viitaten samalla että minulla on noita Annelin keikkoja vielä huomattavasi enemmän kuin nuo sata… ”Tapsukka se tykkää niin kovasti tuosta Annelista”... ”Kyllä minä sinustakin tykkään”, tuumasin kun samaan aikaan Anne näytti vajaata senttiä sormiensa välissä, että tämän verran! ”Ei nyt sentään vaan, aika paljon enemmän”, tuumasin ja näytin vuorostani ainakin sen viisi senttiä Annelle vastineeksi… ”ja se on muuten aika paljon!” lisäsin siihen vielä topakasti!
Anne tarinointimme lopuksi kuin mietiskeli, ”minäkin pidän Annelista oikein kovasti… joskus varmaan enemmän kun itestä”… pienet kivat naurut Annelta siihen oheen… Anne sää olet sitten kiva;-)))))
Anne lisäsi vielä tuohon keskusteluun, kuin pikkaisen kaiholla… no sitä Anne huumoria toki, viitaten samalla että minulla on noita Annelin keikkoja vielä huomattavasi enemmän kuin nuo sata… ”Tapsukka se tykkää niin kovasti tuosta Annelista”... ”Kyllä minä sinustakin tykkään”, tuumasin kun samaan aikaan Anne näytti vajaata senttiä sormiensa välissä, että tämän verran! ”Ei nyt sentään vaan, aika paljon enemmän”, tuumasin ja näytin vuorostani ainakin sen viisi senttiä Annelle vastineeksi… ”ja se on muuten aika paljon!” lisäsin siihen vielä topakasti!
Anne tarinointimme lopuksi kuin mietiskeli, ”minäkin pidän Annelista oikein kovasti… joskus varmaan enemmän kun itestä”… pienet kivat naurut Annelta siihen oheen… Anne sää olet sitten kiva;-)))))
Monen monta toivetta…
Toisen setin Anne aloitti, aina vaan yhtä kivalta kuulostavalta ”pienen hetken” kappaleella. Joku tanssijoista täytti pyöreitä ja Anne esitti hänelle myös toive kappaleen. Anne: ”kun kerta naisesta on kyse, jääkööt se ikä kertomatta”... sopivasti onnittelu lauluna kuultiin ”nyt voimme jatkaa” kappale!
Illan mittaan kuulimme useita toiveita joita Anne toteutti kaikkien toivojien iloksi… Jos nyt oikein muistan niin tuon jo aiemmin mainitsemani "nyt voimme jatkaa" kappaleen lisäksi ainakin kappaleet ”surujen kitara” hienoine Farmarin sooloineen… lisäksi kappaleet ”perutaan häät”, uusin sinkku ”sovitaan” sekä vielä viimeisenä kappaleena lavan edessä koko keikan ajan olleiden pikku tyttöjen toive kappaleena koskettava tekstinen ”taivaan kartta”!
Tässä vois vielä laitella terveisiä ”Julialle”. Hyvä että kävit mua sokeaa hihasta nykäisemästä. Kiitos kivasta palautteesta, oli kiva nähdä!
Kiitoooss… Jälleen oli kivaa, tällä kertaa Annen ja Mistralin seurassa! :-))
Anne Keurusselällä 2008: tapsukka.kuvat.fi
Tapsukka :-))
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti